Raamattu / Ap.t.28 Tema: Christian Literature Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Ap.t.28

  1.  Kun olimme pelastuneet, niin me sitten saimme tietää, että
      saaren nimi oli Melite.
  2.  Ja sen asukkaat osoittivat meille suurta ystävällisyyttä: he
      sytyttivät nuotion ja ottivat meidät kaikki sen ääreen, kun oli
      ruvennut satamaan ja oli kylmä.
  3.  Mutta Paavali kokosi kasan risuja, ja kun hän pani ne nuotioon,
      tuli kyykäärme kuumuuden tähden esiin ja kävi kiinni hänen
      käteensä.
  4.  Kun asukkaat näkivät tuon elukan riippuvan kiinni hänen
      kädessään, sanoivat he toisilleen: "Varmaan tuo mies on
      murhaaja, koska kostotar ei sallinut hänen elää, vaikka hän
      pelastuikin merestä".
  5.  Mutta hän pudisti elukan tuleen, eikä hänelle tullut mitään
      vahinkoa.
  6.  Ja he odottivat hänen ajettuvan tai äkisti kaatuvan kuolleena
      maahan. Mutta kun he olivat kauan odottaneet ja näkivät, ettei
      hänelle mitään pahaa tapahtunut, muuttivat he mielensä ja
      sanoivat hänen olevan jumalan.
  7.  Lähellä sitä paikkaa oli saaren ensimmäisellä miehellä, jonka
      nimi oli Publius, maatiloja. Hän otti meidät vastaan ja piti
      meitä ystävällisesti kolme päivää vierainansa.
  8.  Ja Publiuksen isä makasi sairaana kuumeessa ja punataudissa; ja
      Paavali meni hänen luoksensa, rukoili ja pani kätensä hänen
      päälleen ja paransi hänet.
  9.  Kun tämä oli tapahtunut, tulivat muutkin sairaat, mitä saarella
      oli, ja heidät parannettiin.
 10.  He osoittivat meille myös monin tavoin kunniaa, ja lähtiessämme
      merelle he panivat mukaan, mitä tarvitsimme.
 11.  Kolmen kuukauden kuluttua me purjehdimme sieltä
      aleksandrialaisessa laivassa, joka oli talvehtinut saarella ja
      jolla oli merkkinä Kastorin ja Polluksin kuva.
 12.  Ja me laskimme maihin Syrakuusassa ja viivyimme siellä kolme
      päivää,
 13.  ja sieltä me kierrettyämme saavuimme Reegioniin, ja kun yhden
      päivän perästä nousi etelätuuli, tulimme seuraavana päivänä
      Puteoliin.
 14.  Siellä tapasimme veljiä, jotka pyysivät meitä viipymään heidän
      tykönänsä seitsemän päivää. Ja sitten me lähdimme Roomaan.
 15.  Ja kun veljet siellä saivat kuulla meistä, tulivat he meitä
      vastaan Appii Forumiin ja Tres Tabernaen kohdalle saakka; ja
      heidät nähdessään Paavali kiitti Jumalaa ja sai rohkeutta.
 16.  Ja kun tulimme Roomaan, sallittiin Paavalin asua erikseen häntä
      vartioivan sotamiehen kanssa.
 17.  Kolmen päivän kuluttua Paavali kutsui kokoon juutalaisten
      ensimmäiset. Ja kun he olivat kokoontuneet, sanoi hän heille:
      "Miehet, veljet! Vaikka en ole mitään tehnyt kansaamme tai
      isiemme tapoja vastaan, annettiin minut kuitenkin Jerusalemista
      vankina roomalaisten käsiin.
 18.  Ja kun he olivat minua tutkineet, tahtoivat he päästää minut
      irti, koska en ollut tehnyt mitään kuoleman rikosta.
 19.  Mutta kun juutalaiset sitä vastustivat, oli minun pakko vedota
      keisariin; ei kuitenkaan niin, että minulla olisi mitään
      kannetta kansaani vastaan.
 20.  Tästä syystä minä nyt olen kutsunut teidät, saadakseni nähdä ja
      puhutella teitä; sillä Israelin toivon tähden minä kannan tätä
      kahletta."
 21.  Niin he sanoivat hänelle: "Emme ole saaneet kirjeitä sinusta
      Juudean maalta, eikä kukaan tänne saapunut veli ole ilmoittanut
      eikä puhunut sinusta mitään pahaa.
 22.  Katsomme kuitenkin syytä olevan kuulla sinulta, mitä sinun
      mielessäsi on; sillä tästä lahkosta on meillä tiedossamme, että
      sitä vastaan kaikkialla kiistetään."
 23.  Ja he määräsivät hänelle päivän, ja silloin tuli heitä vielä
      useampia hänen luoksensa majapaikkaan. Ja näille hän
      aamuvarhaisesta iltaan saakka selitti ja todisti Jumalan
      valtakunnasta, lähtien Mooseksen laista ja profeetoista,
      saadakseen heidät vakuutetuiksi Jeesuksesta.
 24.  Niin se, mitä sanottiin, sai toiset vakuutetuiksi, mutta toiset
      eivät uskoneet.
 25.  Ja kun he olivat keskenään erimielisiä, erosivat he toisistaan,
      Paavalin sanoessa ainoastaan nämä sanat: "Oikein on Pyhä Henki
      puhunut profeetta Esaiaan kautta teidän isillenne,
 26.  sanoen: 'Mene tämän kansan luo ja sano: Kuulemalla kuulkaa
      älkääkä ymmärtäkö, näkemällä nähkää älkääkä käsittäkö.
 27.  Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi
      kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, että he eivät näkisi
      silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi
      sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.'
 28.  Olkoon siis teille tiettävä, että tämä Jumalan pelastussanoma on
      lähetetty pakanoille; ja he kuulevat sen."
 30.  Ja Paavali asui omassa vuokra-asunnossaan kaksi täyttä vuotta ja
      otti vastaan kaikki, jotka hänen tykönsä tulivat; 31. ja hän
      julisti Jumalan valtakuntaa ja opetti Herran Jeesuksen
      Kristuksen tuntemista kaikella rohkeudella, kenenkään estämättä.