Ilm.17
1. Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli ne
seitsemän maljaa, ja puhui minulle sanoen: "Tule, minä näytän
sinulle sen suuren porton tuomion, joka istuu paljojen vetten
päällä,
2. hänen, jonka kanssa maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet
ja jonka haureuden viinistä maan asukkaat ovat juopuneet".
3. Ja hän vei minut hengessä erämaahan. Siellä minä näin naisen
istuvan helakanpunaisen pedon selässä; peto oli täynnä
pilkkaavia nimiä, ja sillä oli seitsemän päätä ja kymmenen
sarvea.
4. Ja nainen oli puettu purppuraan ja helakanpunaan ja koristettu
kullalla ja jalokivillä ja helmillä ja piti kädessään kultaista
maljaa, joka oli täynnä kauhistuksia ja hänen haureutensa
riettauksia.
5. Ja hänen otsaansa oli kirjoitettu nimi, salaisuus: "Suuri
Babylon, maan porttojen ja kauhistuksien äiti".
6. Ja minä näin sen naisen olevan juovuksissa pyhien verestä ja
Jeesuksen todistajain verestä; ja nähdessäni hänet minä suuresti
ihmettelin.
7. Ja enkeli sanoi minulle: "Miksi ihmettelet? Minä sanon sinulle
tuon naisen salaisuuden ja tuon pedon salaisuuden, joka häntä
kantaa ja jolla on seitsemän päätä ja kymmenen sarvea.
8. Peto, jonka sinä näit, on ollut, eikä sitä enää ole, mutta se on
nouseva syvyydestä ja menevä kadotukseen; ja ne maan päällä
asuvaiset, joiden nimet eivät ole kirjoitetut elämän kirjaan,
hamasta maailman perustamisesta, ihmettelevät, kun he näkevät
pedon, että se on ollut eikä sitä enää ole, mutta se on tuleva.
9. Tässä on ymmärrys, jossa viisaus on: Ne seitsemän päätä ovat
seitsemän vuorta, joiden päällä nainen istuu; ne ovat myös
seitsemän kuningasta;
10. heistä on viisi kaatunut, yksi on, viimeinen ei ole vielä
tullut, ja kun hän tulee, pitää hänen vähän aikaa pysymän.
11. Ja peto, joka on ollut ja jota ei enää ole, on itse kahdeksas,
ja on yksi noista seitsemästä, ja menee kadotukseen.
12. Ja ne kymmenen sarvea, jotka sinä näit, ovat kymmenen
kuningasta, jotka eivät vielä ole saaneet kuninkuutta, mutta
saavat vallan niinkuin kuninkaat yhdeksi hetkeksi pedon kanssa.
13. Näillä on yksi ja sama mieli, ja he antavat voimansa ja valtansa
pedolle.
14. He sotivat Karitsaa vastaan, mutta Karitsa on voittava heidät,
sillä hän on herrain Herra ja kuningasten Kuningas; ja kutsutut
ja valitut ja uskolliset voittavat hänen kanssansa."
15. Ja hän sanoi minulle: "Vedet, jotka sinä näit, tuolla, missä
portto istuu, ovat kansoja ja väkijoukkoja ja kansanheimoja ja
kieliä.
16. Ja ne kymmenen sarvea, jotka sinä näit, ja peto, ne vihaavat
porttoa ja riisuvat hänet paljaaksi ja alastomaksi ja syövät
hänen lihansa ja polttavat hänet tulessa.
17. Sillä Jumala on pannut heidän sydämeensä, että he täyttävät
hänen aivoituksensa, yksimielisesti, ja antavat kuninkuutensa
pedolle, kunnes Jumalan sanat täyttyvät.
18. Ja nainen, jonka sinä näit, on se suuri kaupunki, jolla on maan
kuninkaitten kuninkuus."
Project Runeberg, Tue Oct 9 19:07:46 2012
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/raamattu/66_17.html