1Pt.2
1. Pankaa siis pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja
ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panettelu,
2. ja halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä
maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen,
3. jos "olette maistaneet, että Herra on hyvä".
4. Ja tulkaa hänen tykönsä, elävän kiven tykö, jonka ihmiset tosin
ovat hyljänneet, mutta joka Jumalan edessä on valittu, kallis,
5. ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi,
pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka
Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia.
6. Sillä Raamatussa sanotaan: "Katso, minä lasken Siioniin valitun
kiven, kalliin kulmakiven; ja joka häneen uskoo, ei ole häpeään
joutuva".
7. Teille siis, jotka uskotte, se on kallis, mutta niille, jotka
eivät usko, "on se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, tullut
kulmakiveksi"
8. ja "kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi". Koska he eivät
tottele sanaa, niin he kompastuvat; ja siihen heidät on
pantukin.
9. Mutta te olette "valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä
heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja", joka on
pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa;
10. te, jotka ennen "ette olleet kansa", mutta nyt olette "Jumalan
kansa", jotka ennen "ette olleet armahdetut", mutta nyt "olette
armahdetut".
11. Rakkaani, niinkuin outoja ja muukalaisia minä kehoitan teitä
pidättymään lihallisista himoista, jotka sotivat sielua vastaan,
12. ja vaeltamaan nuhteettomasti pakanain keskuudessa, että he
siitä, mistä he parjaavat teitä niinkuin pahantekijöitä, teidän
hyvien tekojenne tähden, niitä tarkatessaan, ylistäisivät
Jumalaa etsikkopäivänä.
13. Olkaa alamaiset kaikelle inhimilliselle järjestykselle Herran
tähden, niin hyvin kuninkaalle, joka on ylin,
14. kuin käskynhaltijoille, jotka hän on lähettänyt pahaa tekeville
rangaistukseksi, mutta hyvää tekeville kiitokseksi;
15. sillä se on Jumalan tahto, että te hyvää tekemällä tukitte suun
mielettömäin ihmisten ymmärtämättömyydeltä -
16. niinkuin vapaat, ei niinkuin ne, joilla vapaus on pahuuden
verhona, vaan niinkuin Jumalan palvelijat.
17. Kunnioittakaa kaikkia, rakastakaa veljiä, peljätkää Jumalaa,
kunnioittakaa kuningasta.
18. Palvelijat, olkaa kaikella pelolla isännillenne alamaiset, ei
ainoastaan hyville ja lempeille, vaan nurjillekin.
19. Sillä se on armoa, että joku omantunnon tähden Jumalan edessä
kestää vaivoja, syyttömästi kärsien.
20. Sillä mitä kiitettävää siinä on, jos te olette kärsivällisiä
silloin, kun teitä syntienne tähden piestään? Mutta jos olette
kärsivällisiä, kun hyvien tekojenne tähden saatte kärsiä, niin
se on Jumalan armoa.
21. Sillä siihen te olette kutsutut, koska Kristuskin kärsi teidän
puolestanne, jättäen teille esikuvan, että te noudattaisitte
hänen jälkiänsä,
22. joka "ei syntiä tehnyt ja jonka suussa ei petosta ollut",
23. joka häntä herjattaessa ei herjannut takaisin, joka kärsiessään
ei uhannut, vaan jätti asiansa sen haltuun, joka oikein
tuomitsee,
24. joka "itse kantoi meidän syntimme" ruumiissansa ristinpuuhun,
että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja
hänen "haavainsa kautta te olette paratut".
25. Sillä te olitte "eksyksissä niinkuin lampaat", mutta nyt te
olette palanneet sielujenne paimenen ja kaitsijan tykö.
Project Runeberg, Tue Oct 9 19:07:46 2012
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/raamattu/59_2.html