1Kr.14
1. Tavoitelkaa rakkautta ja pyrkikää saamaan hengellisiä lahjoja,
mutta varsinkin profetoimisen lahjaa.
2. Sillä kielillä puhuva ei puhu ihmisille, vaan Jumalalle; ei
häntä näet kukaan ymmärrä, sillä hän puhuu salaisuuksia
hengessä.
3. Mutta profetoiva puhuu ihmisille rakennukseksi ja kehoitukseksi
ja lohdutukseksi.
4. Kielillä puhuva rakentaa itseään, mutta profetoiva rakentaa
seurakuntaa.
5. Soisin teidän kaikkien puhuvan kielillä, mutta vielä mieluummin
soisin teidän profetoivan; sillä profetoiva on suurempi kuin
kielillä puhuva, ellei tämä samalla selitä, niin että seurakunta
siitä rakentuu.
6. Jos minä nyt, veljet, tulisin luoksenne kielillä puhuen, mitä
minä teitä sillä hyödyttäisin, ellen puhuisi teille ilmestyksen
tai tiedon tai profetian tai opetuksen sanoja?
7. Niinhän on elottomain soittimienkin laita, huilujen tai
kitarain: kuinka tiedetään, mitä huilulla tai kitaralla
soitetaan, elleivät ne soi toisistaan erottuvin sävelin?
8. Niinikään, jos pasuna antaa epäselvän äänen, kuka silloin
valmistautuu taisteluun?
9. Samoin tekin: jos ette kielellänne saa esiin selvää puhetta,
kuinka voidaan sellainen puhe ymmärtää? Tehän puhutte silloin
tuuleen.
10. Maailmassa on, kuka tietää, kuinka monta eri kieltä, mutta ei
ainoatakaan, jonka äänet eivät ole ymmärrettävissä.
11. Mutta jos en tiedä sanojen merkitystä, olen minä puhujalle
muukalainen, ja puhuja on minulle muukalainen.
12. Samoin tekin, koska tavoittelette henkilahjoja, niin pyrkikää
seurakunnan rakennukseksi saamaan niitä runsaasti.
13. Sentähden rukoilkoon se, joka kielillä puhuu, että hän taitaisi
selittää.
14. Sillä jos minä rukoilen kielillä puhuen, niin minun henkeni
kyllä rukoilee, mutta ymmärrykseni on hedelmätön.
15. Kuinka siis on? Minun on rukoiltava hengelläni, mutta minun on
rukoiltava myöskin ymmärrykselläni; minun on veisattava kiitosta
hengelläni, mutta minun on veisattava myöskin ymmärrykselläni.
16. Sillä jos ylistät Jumalaa hengessä, kuinka oppimattoman paikalla
istuva saattaa sanoa "amen" sinun kiitokseesi? Eihän hän
ymmärrä, mitä sanot.
17. Sinä kyllä kiität hyvin, mutta toinen ei siitä rakennu.
18. Minä kiitän Jumalaa, että puhun kielillä enemmän kuin teistä
kukaan;
19. mutta seurakunnassa tahdon mieluummin puhua viisi sanaa
ymmärrykselläni, opettaakseni muitakin, kuin kymmenentuhatta
sanaa kielillä.
20. Veljet, älkää olko lapsia ymmärrykseltänne, vaan pahuudessa
olkaa lapsia; mutta ymmärrykseltä olkaa täysi-ikäisiä.
21. Laissa on kirjoitettuna: "Vieraskielisten kautta ja muukalaisten
huulilla minä olen puhuva tälle kansalle, eivätkä he sittenkään
minua kuule, sanoo Herra".
22. Kielet eivät siis ole merkiksi uskoville, vaan niille, jotka
eivät usko; mutta profetoiminen ei ole merkiksi uskottomille,
vaan uskoville.
23. Jos nyt koko seurakunta kokoontuisi yhteen ja kaikki siellä
puhuisivat kielillä ja sinne tulisi opetuksesta tai uskosta
osattomia, eivätkö he sanoisi teidän olevan järjiltänne?
24. Mutta jos kaikki profetoisivat ja joku uskosta tai opetuksesta
osaton tulisi sisään, niin kaikki paljastaisivat hänet ja kaikki
langettaisivat hänestä tuomion,
25. hänen sydämensä salaisuudet tulisivat ilmi, ja niin hän
kasvoilleen langeten rukoilisi Jumalaa ja julistaisi, että
Jumala totisesti on teissä.
26. Kuinka siis on, veljet? Kun tulette yhteen, on jokaisella
jotakin annettavaa: millä on virsi, millä opetus, millä
ilmestys, mikä puhuu kielillä, mikä selittää; kaikki tapahtukoon
rakennukseksi.
27. Jos kielillä puhutaan, niin puhukoon kullakin kertaa vain kaksi
tai enintään kolme, ja yksi kerrallaan, ja yksi selittäköön;
28. mutta jos ei ole selittäjää, niin olkoot vaiti seurakunnassa ja
puhukoot itselleen ja Jumalalle.
29. Profeetoista saakoon kaksi tai kolme puhua, ja muut
arvostelkoot;
30. mutta jos joku toinen siinä istuva saa ilmestyksen, vaietkoon
ensimmäinen.
31. Sillä te saatatte kaikki profetoida, toinen toisenne jälkeen,
että kaikki saisivat opetusta ja kaikki kehoitusta.
32. Ja profeettain henget ovat profeetoille alamaiset;
33. sillä ei Jumala ole epäjärjestyksen, vaan rauhan
Jumala. Niinkuin kaikissa pyhien seurakunnissa,
34. olkoot vaimot vaiti teidänkin seurakunnankokouksissanne, sillä
heidän ei ole lupa puhua, vaan olkoot alamaisia, niinkuin
lakikin sanoo.
35. Mutta jos he tahtovat tietoa jostakin, niin kysykööt kotonaan
omilta miehiltään, sillä häpeällistä on naisen puhua
seurakunnassa.
36. Vai teistäkö Jumalan sana on lähtenyt? Vai ainoastaan teidänkö
tykönne se on tullut?
37. Jos joku luulee olevansa profeetta tai hengellinen, niin
tietäköön, että mitä minä kirjoitan teille, se on Herran käsky.
38. Mutta jos joku ei sitä ymmärrä, niin olkoon ymmärtämättä.
39. Sentähden, veljeni, harrastakaa profetoimista älkääkä estäkö
kielillä puhumasta.
40. Mutta kaikki tapahtukoon säädyllisesti ja järjestyksessä.
Project Runeberg, Tue Oct 9 19:07:46 2012
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/raamattu/46_14.html