Rm.11
1. Minä sanon siis: ei kaiketi Jumala ole hyljännyt kansaansa? Pois
se! Sillä olenhan minäkin israelilainen, Aabrahamin siementä,
Benjaminin sukukuntaa.
2. Ei Jumala ole hyljännyt kansaansa, jonka hän on
edeltätuntenut. Vai ettekö tiedä, mitä Raamattu sanoo
kertomuksessa Eliaasta, kuinka hän Jumalan edessä syyttää
Israelia:
3. "Herra, he ovat tappaneet sinun profeettasi ja hajottaneet sinun
alttarisi, ja minä yksin olen jäänyt jäljelle, ja he väijyvät
minun henkeäni"?
4. Mutta mitä sanoo hänelle Jumalan vastaus? "Minä olen jättänyt
itselleni seitsemäntuhatta miestä, jotka eivät ole notkistaneet
polvea Baalille."
5. Samoin on nyt tänäkin aikana olemassa jäännös armon valinnan
mukaan.
6. Mutta jos valinta on armosta, niin se ei ole enää teoista, sillä
silloin armo ei enää olisikaan armo.
7. Miten siis on? Mitä Israel tavoittelee, sitä se ei ole
saavuttanut, mutta valitut ovat sen saavuttaneet; muut ovat
paatuneet,
8. niinkuin kirjoitettu on: "Jumala on antanut heille uneliaisuuden
hengen, silmät, etteivät he näkisi, ja korvat, etteivät he
kuulisi, tähän päivään asti".
9. Ja Daavid sanoo: "Tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi ja
ansaksi ja lankeemukseksi ja kostoksi,
10. soetkoot heidän silmänsä, etteivät he näkisi; ja paina yhäti
heidän selkänsä kumaraan".
11. Minä siis sanon: eivät kaiketi he ole sitä varten kompastuneet,
että lankeaisivat? Pois se! Vaan heidän lankeemuksensa kautta
tuli pelastus pakanoille, että he itse syttyisivät kiivauteen.
12. Mutta jos heidän lankeemuksensa on maailmalle rikkaudeksi ja
heidän vajautensa pakanoille rikkaudeksi, kuinka paljoa enemmän
heidän täyteytensä!
13. Teille, pakanoille, minä sanon: Koska olen pakanain apostoli,
pidän minä virkaani kunniassa,
14. sytyttääkseni, jos mahdollista, kiivauteen niitä, jotka ovat
minun heimolaisiani, ja pelastaakseni edes muutamia heistä.
15. Sillä jos heidän hylkäämisensä on maailmalle sovitukseksi, mitä
heidän armoihin-ottamisensa on muuta kuin elämä kuolleista?
16. Mutta jos uutisleipä on pyhä, niin on myös koko taikina, ja jos
juuri on pyhä, niin ovat myös oksat.
17. Mutta jos muutamat oksista ovat taitetut pois ja sinä, joka olet
metsäöljypuu, olet oksastettu oikeiden oksien joukkoon ja olet
päässyt niiden kanssa osalliseksi öljypuun mehevästä juuresta,
18. niin älä ylpeile oksien rinnalla; mutta jos ylpeilet, niin et
sinä kuitenkaan kannata juurta, vaan juuri kannattaa sinua.
19. Sinä kaiketi sanonet: "Ne oksat taitettiin pois, että minut
oksastettaisiin".
20. Oikein; epäuskonsa tähden ne taitettiin pois, mutta sinä pysyt
uskosi kautta. Älä ole ylpeä, vaan pelkää.
21. Sillä jos Jumala ei ole säästänyt luonnollisia oksia, ei hän ole
säästävä sinuakaan.
22. Katso siis Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta: Jumalan ankaruutta
langenneita kohtaan, mutta hänen hyvyyttänsä sinua kohtaan, jos
hänen hyvyydessänsä pysyt; muutoin sinutkin hakataan pois.
23. Mutta nuo toisetkin, jos eivät jää epäuskoonsa, tulevat
oksastettaviksi, sillä Jumala on voimallinen oksastamaan ne
jälleen.
24. Sillä jos sinä olet leikattu luonnollisesta metsäöljypuusta ja
vasten luontoa oksastettu jaloon öljypuuhun, kuinka paljoa
ennemmin nämä luonnolliset oksat tulevat oksastettaviksi omaan
öljypuuhunsa!
25. Sillä minä en tahdo, veljet - ettette olisi oman viisautenne
varassa - pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että
Israelia on osaksi kohdannut paatumus - hamaan siihen asti,
kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut,
26. ja niin kaikki Israel on pelastuva, niinkuin kirjoitettu on:
"Siionista on tuleva pelastaja, hän poistaa jumalattoman menon
Jaakobista.
27. Ja tämä on oleva minun liittoni heidän kanssaan, kun minä otan
pois heidän syntinsä."
28. Evankeliumin kannalta he kyllä ovat vihollisia teidän tähtenne,
mutta valinnan kannalta he ovat rakastettuja isien tähden.
29. Sillä ei Jumala armolahjojansa ja kutsumistansa kadu.
30. Samoin kuin te ennen olitte Jumalalle tottelemattomia, mutta nyt
olette saaneet laupeuden näiden tottelemattomuuden kautta,
31. samoin nämäkin nyt ovat olleet tottelemattomia, että myös he
teille tulleen armahtamisen kautta nyt saisivat laupeuden.
32. Sillä Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, että hän
kaikkia armahtaisi.
33. Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä!
Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät
hänen tiensä!
34. Sillä kuka on tuntenut Herran mielen? Tai kuka on ollut hänen
neuvonantajansa?
35. Tai kuka on ensin antanut hänelle jotakin, joka olisi tälle
korvattava?
36. Sillä hänestä ja hänen kauttansa ja häneen on kaikki; hänelle
kunnia iankaikkisesti! Amen.
Project Runeberg, Tue Oct 9 19:07:46 2012
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/raamattu/45_11.html