Raamattu / Ap.t.13 Tema: Christian Literature Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Ap.t.13

  1.  Ja Antiokian seurakunnassa oli profeettoja ja opettajia:
      Barnabas ja Simeon, jota kutsuttiin Nigeriksi, ja Lukius,
      kyreneläinen, ja Manaen, neljännysruhtinas Herodeksen
      kasvinkumppani, ja Saulus.
  2.  Ja heidän toimittaessaan palvelusta Herralle ja paastotessaan
      Pyhä Henki sanoi: "Erottakaa minulle Barnabas ja Saulus siihen
      työhön, johon minä olen heidät kutsunut".
  3.  Silloin he paastosivat ja rukoilivat ja panivat kätensä heidän
      päällensä ja laskivat heidät menemään.
  4.  Niin he Pyhän Hengen lähettäminä menivät Seleukiaan ja
      purjehtivat sieltä Kyproon.
  5.  Ja tultuaan Salamiiseen he julistivat Jumalan sanaa juutalaisten
      synagoogissa, ja heillä oli mukanaan myös Johannes, palvelijana.
  6.  Ja kun he olivat vaeltaneet kautta koko saaren Pafoon asti,
      tapasivat he erään juutalaisen miehen, noidan ja väärän
      profeetan, jonka nimi oli Barjeesus.
  7.  Hän oleskeli käskynhaltijan, Sergius Pauluksen, luona, joka oli
      ymmärtäväinen mies. Tämä kutsui luoksensa Barnabaan ja Sauluksen
      ja halusi kuulla Jumalan sanaa.
  8.  Mutta Elymas, noita - sillä niin tulkitaan hänen nimensä -
      vastusti heitä, koettaen kääntää käskynhaltijaa pois uskosta.
  9.  Niin Saulus, myös Paavaliksi kutsuttu, täynnä Pyhää Henkeä loi
      katseensa häneen
 10.  ja sanoi: "Voi sinua, joka olet kaikkea vilppiä ja kavaluutta
      täynnä, sinä perkeleen sikiö, kaiken vanhurskauden vihollinen,
      etkö lakkaa vääristelemästä Herran suoria teitä?
 11.  Ja nyt, katso, Herran käsi on sinun päälläsi, ja sinä tulet
      sokeaksi etkä aurinkoa näe säädettyyn aikaan asti." Ja heti
      lankesi hänen päällensä synkeys ja pimeys, ja hän kävi ympäri ja
      etsi taluttajaa.
 12.  Kun nyt käskynhaltija näki, mitä oli tapahtunut, niin hän uskoi,
      ihmetellen Herran oppia.
 13.  Ja kun Paavali seuralaisineen oli purjehtinut Pafosta, tulivat
      he Pamfylian Pergeen; siellä Johannes erosi heistä ja palasi
      Jerusalemiin.
 14.  Mutta he vaelsivat Pergestä eteenpäin ja saapuivat Pisidian
      Antiokiaan; ja he menivät synagoogaan sapatinpäivänä ja
      istuutuivat.
 15.  Ja sittenkuin lakia ja profeettoja oli luettu, lähettivät
      synagoogan esimiehet sanomaan heille: "Miehet, veljet, jos
      teillä on jokin kehoituksen sana kansalle, niin puhukaa".
 16.  Niin Paavali nousi ja viittasi kädellään ja sanoi: "Te Israelin
      miehet ja te, jotka Jumalaa pelkäätte, kuulkaa!
 17.  Tämän Israelin kansan Jumala valitsi meidän isämme ja korotti
      tämän kansan, heidän muukalaisina ollessaan Egyptin maassa, ja
      vei heidät sieltä ulos kohotetulla käsivarrella,
 18.  ja hän kärsi heidän tapojansa noin neljäkymmentä vuotta
      erämaassa
 19.  ja hävitti seitsemän kansaa Kanaanin maasta ja jakoi niiden maan
      heille perinnöksi.
 20.  Näin kului noin neljäsataa viisikymmentä vuotta. Sen jälkeen hän
      antoi heille tuomareita profeetta Samueliin saakka.
 21.  Ja sitten he anoivat kuningasta, ja Jumala antoi heille Saulin,
      Kiisin pojan, miehen Benjaminin sukukunnasta, neljäksikymmeneksi
      vuodeksi.
 22.  Mutta hän pani hänet viralta ja herätti heille kuninkaaksi
      Daavidin, josta hän myös todisti ja sanoi: 'Minä olen löytänyt
      Daavidin, Iisain pojan, sydämeni mukaisen miehen, joka on tekevä
      kaikessa minun tahtoni'.
 23.  Tämän jälkeläisistä on Jumala lupauksensa mukaan antanut tulla
      Jeesuksen Israelille Vapahtajaksi,
 24.  sittenkuin Johannes ennen hänen tuloansa oli saarnannut
      parannuksen kastetta kaikelle Israelin kansalle.
 25.  Mutta kun Johannes oli juoksunsa päättävä, sanoi hän: 'En minä
      ole se, joksi minua luulette; mutta katso, minun jälkeeni tulee
      se, jonka kenkiä minä en ole arvollinen jaloista riisumaan'.
 26.  Miehet, veljet, te Aabrahamin suvun lapset, ja te, jotka Jumalaa
      pelkäätte, meille on tämän pelastuksen sana lähetetty.
 27.  Sillä koska Jerusalemin asukkaat ja heidän hallitusmiehensä
      eivät Jeesusta tunteneet, niin he tuomitessaan hänet myös
      toteuttivat profeettain sanat, joita kunakin sapattina luetaan;
 28.  ja vaikka he eivät löytäneet mitään, mistä hän olisi kuoleman
      ansainnut, anoivat he Pilatukselta, että hänet surmattaisiin.
 29.  Ja kun he olivat täyttäneet kaiken, mikä hänestä on kirjoitettu,
      ottivat he hänet alas puusta ja panivat hautaan.
 30.  Mutta Jumala herätti hänet kuolleista.
 31.  Ja hän ilmestyi useina päivinä niille, jotka olivat tulleet
      hänen kanssansa Galileasta Jerusalemiin ja jotka nyt ovat hänen
      todistajansa kansan edessä.
 32.  Ja me julistamme teille sen hyvän sanoman, että Jumala on isille
      annetun lupauksen täyttänyt meidän lapsillemme, herättäen
      Jeesuksen,
 33.  niinkuin myös toisessa psalmissa on kirjoitettu: 'Sinä olet
      minun Poikani, tänä päivänä minä olen sinut synnyttänyt'.
 34.  Ja että hän herätti hänet kuolleista, niin ettei hän enää palaja
      katoavaisuuteen, siitä hän on sanonut näin: 'Minä annan teille
      pyhät ja lujat Daavidin armot'.
 35.  Sentähden hän myös toisessa paikassa sanoo: 'Sinä et salli
      Pyhäsi nähdä katoavaisuutta'.
 36.  Sillä kun Daavid oli aikanansa Jumalan tahtoa palvellut, nukkui
      hän ja tuli otetuksi isiensä tykö ja näki katoavaisuuden.
 37.  Mutta hän, jonka Jumala herätti, ei nähnyt katoavaisuutta.
 38.  Olkoon siis teille tiettävä, miehet ja veljet, että hänen
      kauttansa julistetaan teille syntien anteeksiantamus
 39.  ja että jokainen, joka uskoo, tulee hänessä vanhurskaaksi,
      vapaaksi kaikesta, mistä te ette voineet Mooseksen lain kautta
      vanhurskaiksi tulla.
 40.  Kavahtakaa siis, ettei teitä kohtaa se, mikä on puhuttu
      profeetoissa:
 41.  'Katsokaa, te halveksijat, ja ihmetelkää ja hukkukaa; sillä minä
      teen teidän päivinänne teon, teon, jota ette uskoisi, jos joku
      sen kertoisi teille'."
 42.  Kun he lähtivät ulos, pyydettiin heitä puhumaan näitä asioita
      tulevanakin sapattina.
 43.  Kun synagoogasta hajaannuttiin, seurasivat monet juutalaiset ja
      jumalaapelkääväiset käännynnäiset Paavalia ja Barnabasta, jotka
      puhuivat heille ja kehoittivat heitä pysymään Jumalan armossa.
 44.  Seuraavana sapattina kokoontui lähes koko kaupunki kuulemaan
      Jumalan sanaa.
 45.  Mutta nähdessään kansanjoukot juutalaiset tulivat kiihkoa
      täyteen ja väittelivät Paavalin puheita vastaan ja herjasivat.
 46.  Silloin Paavali ja Barnabas puhuivat rohkeasti ja sanoivat:
      "Teille oli Jumalan sana ensiksi puhuttava; mutta koska te
      työnnätte sen luotanne ettekä katso itseänne mahdollisiksi
      iankaikkiseen elämään, niin katso, me käännymme pakanain
      puoleen.
 47.  Sillä näin on Herra meitä käskenyt: 'Minä olen pannut sinut
      pakanain valkeudeksi, että sinä olisit pelastukseksi maan ääriin
      asti'."
 48.  Sen kuullessansa pakanat iloitsivat ja ylistivät Herran sanaa ja
      uskoivat, kaikki, jotka olivat säädetyt iankaikkiseen elämään.
 49.  Ja Herran sanaa levitettiin kaikkeen siihen maakuntaan.
 50.  Mutta juutalaiset yllyttivät jumalaapelkääväisiä ylhäisiä naisia
      ja kaupungin ensimmäisiä miehiä ja nostivat vainon Paavalia ja
      Barnabasta vastaan, ja ne ajoivat heidät pois alueiltansa.
 51.  Niin he pudistivat tomun jaloistansa heitä vastaan ja menivät
      Ikonioniin.
 52.  Ja opetuslapset tulivat täytetyiksi ilolla ja Pyhällä Hengellä.