Raamattu / Mk.7 Tema: Christian Literature Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Mk.7

  1.  Ja fariseukset ja muutamat kirjanoppineet, jotka olivat tulleet
      Jerusalemista, kokoontuivat hänen luoksensa.
  2.  Ja he näkivät, että muutamat hänen opetuslapsistaan söivät
      leipää epäpuhtailla, se on pesemättömillä, käsillä.
  3.  Sillä eivät fariseukset eivätkä ketkään juutalaiset syö,
      ennenkuin ovat tarkoin pesseet kätensä, noudattaen vanhinten
      perinnäissääntöä,
  4.  ja torilta tultuaan he eivät syö, ennenkuin ovat itseään vedellä
      vihmoneet; ja paljon muuta on, mitä he ovat ottaneet
      noudattaakseen, niinkuin maljain ja kiviastiain ja vaskiastiain
      pesemisiä.
  5.  Niin fariseukset ja kirjanoppineet kysyivät häneltä: "Miksi
      sinun opetuslapsesi eivät vaella vanhinten perinnäissäännön
      mukaan, vaan syövät leipää epäpuhtailla käsillä?"
  6.  Mutta hän sanoi heille: "Oikein Esaias on ennustanut teistä,
      ulkokullatuista, niinkuin kirjoitettu on: 'Tämä kansa
      kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta
      kaukana;
  7.  mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat
      ihmiskäskyjä'.
  8.  Te hylkäätte Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten
      perinnäissääntöä."
  9.  Ja hän sanoi heille: "Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn
      noudattaaksenne omaa perinnäissääntöänne.
 10.  Sillä Mooses on sanonut: 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi', ja:
      'Joka kiroaa isäänsä tai äitiänsä, sen pitää kuolemalla
      kuoleman'.
 11.  Mutta te sanotte, että jos ihminen sanoo isälleen tai äidilleen:
      'Se, minkä sinä olisit saava minulta hyväksesi, on korban' - se
      on uhrilahja --
 12.  ja niin te ette enää salli hänen antaa mitään avustusta isälleen
      tai äidilleen.
 13.  Te teette Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissäännöllänne, jonka
      olette säätäneet. Ja paljon muuta samankaltaista te teette."
 14.  Ja hän kutsui taas kansan tykönsä ja sanoi heille: "Kuulkaa
      minua kaikki ja ymmärtäkää:
 15.  ei mikään, mikä ihmisen ulkopuolelta menee hänen sisäänsä, voi
      häntä saastuttaa, vaan mikä ihmisestä lähtee ulos, se saastuttaa
      ihmisen.
 16.  Jos jollakin on korvat kuulla, hän kuulkoon."
 17.  Ja kun hän kansasta erottuaan oli mennyt erääseen taloon,
      kysyivät hänen opetuslapsensa häneltä sitä vertausta.
 18.  Ja hän sanoi heille: "Niinkö ymmärtämättömiä tekin olette?
      Ettekö käsitä, ettei mikään, mikä ulkoapäin menee ihmiseen, voi
      häntä saastuttaa?
 19.  Sillä se ei mene hänen sydämeensä, vaan vatsaan, ja ulostuu."
      Näin hän sanoi kaikki ruuat puhtaiksi.
 20.  Ja hän sanoi: "Mikä ihmisestä lähtee ulos, se saastuttaa
      ihmisen.
 21.  Sillä sisästä, ihmisten sydämestä, lähtevät pahat ajatukset,
      haureudet, varkaudet, murhat,
 22.  aviorikokset, ahneus, häijyys, petollisuus, irstaus,
      pahansuonti, jumalanpilkka, ylpeys, mielettömyys.
 23.  Kaikki tämä paha lähtee sisästä ulos ja saastuttaa ihmisen."
 24.  Ja hän nousi ja lähti sieltä Tyyron ja Siidonin alueelle. Ja hän
      meni erääseen taloon eikä tahtonut, että kukaan saisi sitä
      tietää; mutta hän ei saanut olla salassa,
 25.  vaan heti kun eräs vaimo, jonka pienessä tyttäressä oli
      saastainen henki, kuuli hänestä, tuli hän ja lankesi hänen
      jalkojensa juureen.
 26.  Ja se vaimo oli kreikatar, syntyään syyrofoinikialainen; ja hän
      pyysi häntä ajamaan ulos riivaajan hänen tyttärestään.
 27.  Niin Jeesus sanoi hänelle: "Anna ensin lasten tulla ravituiksi;
      sillä ei ole soveliasta ottaa lasten leipää ja heittää
      penikoille".
 28.  Mutta hän vastasi ja sanoi hänelle: "Niin, Herra; mutta
      syöväthän penikatkin pöydän alla lasten muruja".
 29.  Ja hän sanoi vaimolle: "Tämän sanan tähden, mene; riivaaja on
      lähtenyt sinun tyttärestäsi".
 30.  Ja vaimo meni kotiinsa ja havaitsi lapsen makaavan vuoteella ja
      riivaajan lähteneen hänestä.
 31.  Ja hän lähti jälleen Tyyron alueelta ja kulkien Siidonin kautta
      tuli Galilean järven ääreen Dekapolin alueen keskitse.
 32.  Ja hänen tykönsä tuotiin kuuro, joka oli melkein mykkä, ja he
      pyysivät häntä panemaan kätensä hänen päälleen.
 33.  Niin hän otti hänet erilleen kansasta, pisti sormensa hänen
      korviinsa, sylki ja koski hänen kieleensä
 34.  ja katsahti ylös taivaaseen, huokasi ja sanoi hänelle: "Effata",
      se on: aukene.
 35.  Niin hänen korvansa aukenivat, ja hänen kielensä side irtautui,
      ja hän puhui selkeästi.
 36.  Ja Jeesus kielsi heitä sitä kenellekään sanomasta; mutta mitä
      enemmän hän heitä kielsi, sitä enemmän he julistivat.
 37.  Ja ihmiset hämmästyivät ylenmäärin ja sanoivat: "Hyvin hän on
      kaikki tehnyt: kuurot hän saa kuulemaan ja mykät puhumaan".