Raamattu / Mk.5 Tema: Christian Literature Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Mk.5

  1.  Ja he tulivat toiselle puolelle järveä gerasalaisten alueelle.
  2.  Ja kohta kun hän lähti venheestä, tuli häntä vastaan haudoista
      mies, joka oli saastaisen hengen vallassa.
  3.  Hän asusti haudoissa, eikä kukaan enää voinut häntä
      kahleillakaan sitoa;
  4.  sillä hän oli monta kertaa ollut sidottuna jalkanuoriin ja
      kahleisiin, mutta oli särkenyt kahleet ja katkonut jalkanuorat,
      eikä kukaan kyennyt häntä hillitsemään.
  5.  Ja hän oleskeli aina, yötä ja päivää, haudoissa ja vuorilla,
      huutaen ja runnellen itseään kivillä.
  6.  Kun hän kaukaa näki Jeesuksen, juoksi hän ja kumartui maahan
      hänen eteensä
  7.  ja huutaen suurella äänellä sanoi: "Mitä sinulla on minun
      kanssani tekemistä, Jeesus, Jumalan, Korkeimman, Poika? Minä
      vannotan sinua Jumalan kautta, älä vaivaa minua."
  8.  Sillä hän oli sanomaisillaan sille: "Lähde ulos miehestä, sinä
      saastainen henki".
  9.  Ja Jeesus kysyi siltä: "Mikä on nimesi?" Niin se sanoi hänelle:
      "Legio on minun nimeni, sillä meitä on monta".
 10.  Ja se pyysi pyytämällä häntä, ettei hän lähettäisi niitä pois
      siitä seudusta.
 11.  Niin siellä oli lähellä vuorta suuri sikalauma laitumella.
 12.  Ja ne pyysivät häntä sanoen: "Lähetä meidät sikoihin, että
      menisimme niihin".
 13.  Ja hän antoi niille luvan. Niin saastaiset henget lähtivät
      miehestä ja menivät sikoihin. Silloin lauma, noin kaksituhatta
      sikaa, syöksyi jyrkännettä alas järveen; ja ne hukkuivat
      järveen.
 14.  Ja niiden paimentajat pakenivat ja kertoivat siitä kaupungissa
      ja maataloissa. Ja kansa lähti katsomaan, mitä oli tapahtunut.
 15.  Ja he tulivat Jeesuksen luo ja näkivät riivatun, jossa legio oli
      ollut, istuvan puettuna ja täydessä ymmärryksessään; ja he
      peljästyivät.
 16.  Näille kertoivat näkijät, mitä oli tapahtunut riivatulle ja
      kuinka sikojen oli käynyt.
 17.  Ja he alkoivat pyytää häntä poistumaan heidän alueeltaan.
 18.  Ja hänen astuessaan venheeseen se riivattuna ollut pyysi häneltä
      saada olla hänen kanssaan.
 19.  Mutta hän ei sitä sallinut, vaan sanoi hänelle: "Mene kotiisi
      omaistesi luo ja kerro heille, kuinka suuria tekoja Herra on
      sinulle tehnyt ja kuinka hän on sinua armahtanut".
 20.  Niin hän lähti ja rupesi Dekapolin alueella julistamaan, kuinka
      suuria tekoja Jeesus oli hänelle tehnyt; ja kaikki ihmettelivät.
 21.  Kun Jeesus oli venheellä kulkenut takaisin toiselle puolelle,
      kokoontui paljon kansaa hänen luoksensa, ja hän oli järven
      rannalla.
 22.  Niin tuli muuan synagoogan esimies, nimeltä Jairus, ja lankesi
      hänet nähdessään hänen jalkojensa juureen,
 23.  pyysi häntä hartaasti ja sanoi: "Pieni tyttäreni on
      kuolemaisillaan; tule ja pane kätesi hänen päällensä, että hän
      tulisi terveeksi ja jäisi eloon".
 24.  Niin hän lähti hänen kanssansa. Ja häntä seurasi suuri kansan
      paljous, ja he tunkeutuivat hänen ympärilleen.
 25.  Ja siellä oli nainen, joka oli sairastanut verenjuoksua
      kaksitoista vuotta
 26.  ja paljon kärsinyt monen lääkärin käsissä ja kuluttanut kaiken
      omaisuutensa saamatta mitään apua, pikemminkin käyden
      huonommaksi.
 27.  Tämä oli kuullut Jeesuksesta ja tuli kansanjoukossa takaapäin ja
      koski hänen vaippaansa;
 28.  sillä hän sanoi: "Kunhan vain saan koskettaa edes hänen
      vaatteitaan, niin tulen terveeksi".
 29.  Ja heti hänen verensä lähde kuivui, ja hän tunsi ruumiissansa,
      että oli parantunut vaivastaan.
 30.  Ja heti kun Jeesus itsessään tunsi, että voimaa oli hänestä
      lähtenyt, kääntyi hän väkijoukossa ja sanoi: "Kuka koski minun
      vaatteisiini?"
 31.  Niin hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: "Sinä näet
      kansanjoukon tungeskelevan ympärilläsi ja sanot: 'Kuka minuun
      koski?'"
 32.  Mutta hän katseli ympärilleen nähdäksensä, kuka sen oli tehnyt.
 33.  Niin nainen pelkäsi ja vapisi, koska hän tiesi, mitä hänelle oli
      tapahtunut, ja tuli ja lankesi maahan hänen eteensä ja sanoi
      hänelle koko totuuden.
 34.  Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Tyttäreni, sinun uskosi on tehnyt
      sinut terveeksi. Mene rauhaan ja ole terve vaivastasi."
 35.  Hänen vielä puhuessaan tultiin synagoogan esimiehen kotoa
      sanomaan: "Tyttäresi kuoli; miksi enää opettajaa vaivaat?"
 36.  Mutta Jeesus ei ottanut kuullakseen, mitä puhuttiin, vaan sanoi
      synagoogan esimiehelle: "Älä pelkää, usko ainoastaan".
 37.  Ja hän ei sallinut kenenkään muun seurata mukanansa kuin
      Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen, Jaakobin veljen.
 38.  Ja he tulivat synagoogan esimiehen taloon; ja hän näki hälisevän
      joukon ja ääneensä itkeviä ja vaikeroivia.
 39.  Ja käydessään sisään hän sanoi heille: "Mitä te hälisette ja
      itkette? Lapsi ei ole kuollut, vaan nukkuu."
 40.  Niin he nauroivat häntä. Mutta hän ajoi kaikki ulos ja otti
      mukaansa lapsen isän ja äidin sekä ne, jotka olivat hänen
      kanssaan, ja meni sisälle sinne, missä lapsi makasi.
 41.  Ja hän tarttui lapsen käteen ja sanoi hänelle: "Talita kuum!" Se
      on käännettynä: Tyttö, minä sanon sinulle, nouse.
 42.  Ja heti tyttö nousi ja käveli. Sillä hän oli
      kaksitoistavuotias. Ja he joutuivat suuren hämmästyksen valtaan.
 43.  Ja hän kielsi ankarasti heitä antamasta kenellekään tietoa tästä
      ja käski antaa tytölle syötävää.