Raamattu / Mk.14 Tema: Christian Literature Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Mk.14

  1.  Niin oli kahden päivän perästä pääsiäinen ja happamattoman
      leivän juhla, ja ylipapit ja kirjanoppineet miettivät, kuinka
      saisivat hänet otetuksi kavaluudella kiinni ja tapetuksi.
  2.  Sillä he sanoivat: "Ei juhlan aikana, ettei syntyisi meteliä
      kansassa".
  3.  Ja kun hän oli Betaniassa, pitalisen Simonin asunnossa, tuli
      hänen aterialla ollessaan nainen, mukanaan alabasteripullo
      täynnä oikeata, kallista nardusvoidetta. Hän rikkoi
      alabasteripullon ja vuodatti voiteen hänen päähänsä.
  4.  Niin oli muutamia, jotka närkästyivät ja sanoivat keskenään:
      "Mitä varten tämä voiteen haaskaus?
  5.  Olisihan voinut myydä tämän voiteen enempään kuin kolmeensataan
      denariin ja antaa ne köyhille." Ja he toruivat häntä.
  6.  Mutta Jeesus sanoi: "Antakaa hänen olla. Miksi pahoitatte hänen
      mieltään? Hän teki hyvän työn minulle.
  7.  Köyhät teillä on aina keskuudessanne, ja milloin tahdotte,
      voitte heille tehdä hyvää, mutta minua teillä ei ole aina.
  8.  Hän teki, minkä voi. Edeltäkäsin hän voiteli minun ruumiini
      hautaamista varten.
  9.  Totisesti minä sanon teille: missä ikinä kaikessa maailmassa
      evankeliumia saarnataan, siellä sekin, minkä tämä teki, on
      mainittava hänen muistoksensa."
 10.  Ja Juudas Iskariot, yksi niistä kahdestatoista, meni ylipappien
      luo kavaltaakseen hänet heille.
 11.  Kun nämä sen kuulivat, ihastuivat he ja lupasivat antaa hänelle
      rahaa. Ja hän mietti, kuinka hänet sopivassa tilaisuudessa
      kavaltaisi.
 12.  Ja ensimmäisenä happamattoman leivän päivänä, kun pääsiäislammas
      teurastettiin, hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: "Mihin
      tahdot, että menemme valmistamaan pääsiäislampaan sinun
      syödäksesi?"
 13.  Niin hän lähetti kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: "Menkää
      kaupunkiin, niin teitä vastaan tulee mies kantaen vesiastiaa;
      seuratkaa häntä.
 14.  Ja mihin hän menee, sen talon isännälle sanokaa: 'Opettaja
      sanoo: Missä on minun vierashuoneeni, syödäkseni siinä
      pääsiäislampaan opetuslasteni kanssa?'
 15.  Ja hän näyttää teille suuren huoneen yläkerrassa, valmiiksi
      laitetun; valmistakaa meille sinne."
 16.  Niin opetuslapset lähtivät ja tulivat kaupunkiin ja havaitsivat
      niin olevan, kuin Jeesus oli heille sanonut, ja valmistivat
      pääsiäislampaan.
 17.  Ja kun ehtoo tuli, saapui hän sinne niiden kahdentoista kanssa.
 18.  Ja kun he olivat aterialla ja söivät, sanoi Jeesus: "Totisesti
      minä sanon teille: yksi teistä kavaltaa minut, yksi, joka syö
      minun kanssani".
 19.  He tulivat murheellisiksi ja rupesivat toinen toisensa perästä
      sanomaan hänelle: "En kaiketi minä?"
 20.  Hän sanoi heille: "Yksi teistä kahdestatoista, se, joka kastaa
      vatiin minun kanssani.
 21.  Niin, Ihmisen Poika tosin menee pois, niinkuin hänestä on
      kirjoitettu, mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta Ihmisen Poika
      kavalletaan! Parempi olisi sille ihmiselle, että hän ei olisi
      syntynyt."
 22.  Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi
      heille ja sanoi: "Ottakaa, tämä on minun ruumiini".
 23.  Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille; ja he kaikki joivat
      siitä.
 24.  Ja hän sanoi heille: "Tämä on minun vereni, liiton veri, joka
      vuodatetaan monen edestä.
 25.  Totisesti minä sanon teille: minä en juo enää viinipuun antia,
      ennenkuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena Jumalan
      valtakunnassa."
 26.  Ja veisattuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle.
 27.  Ja Jeesus sanoi heille: "Kaikki te loukkaannutte, sillä
      kirjoitettu on: 'Minä lyön paimenta, ja lampaat hajotetaan'.
 28.  Mutta ylösnoustuani minä menen teidän edellänne Galileaan."
 29.  Niin Pietari sanoi hänelle: "Vaikka kaikki loukkaantuisivat, en
      kuitenkaan minä".
 30.  Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänään,
      tänä yönä, ennenkuin kukko kahdesti laulaa, sinä kolmesti minut
      kiellät".
 31.  Mutta hän vakuutti vielä lujemmin: "Vaikka minun pitäisi kuolla
      sinun kanssasi, en sittenkään minä sinua kiellä". Ja samoin
      sanoivat kaikki muutkin.
 32.  Ja he tulivat maatilalle, jonka nimi on Getsemane; ja hän sanoi
      opetuslapsillensa: "Istukaa tässä, sillä aikaa kuin minä
      rukoilen".
 33.  Ja hän otti mukaansa Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen; ja hän
      alkoi kauhistua ja tulla tuskaan.
 34.  Ja hän sanoi heille: "Minun sieluni on syvästi murheellinen,
      kuolemaan asti; olkaa tässä ja valvokaa".
 35.  Ja hän meni vähän edemmäksi, lankesi maahan ja rukoili, että,
      jos mahdollista, se hetki menisi häneltä ohi,
 36.  ja sanoi: "Abba, Isä, kaikki on mahdollista sinulle; ota pois
      minulta tämä malja. Mutta ei, mitä minä tahdon, vaan mitä sinä!"
 37.  Ja hän tuli ja tapasi heidät nukkumasta ja sanoi Pietarille:
      "Simon, nukutko? Etkö jaksanut yhtä hetkeä valvoa?
 38.  Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen; henki tosin
      on altis, mutta liha on heikko."
 39.  Ja taas hän meni pois ja rukoili sanoen samat sanat.
 40.  Ja tullessaan hän taas tapasi heidät nukkumasta, sillä heidän
      silmänsä olivat käyneet kovin raukeiksi; ja he eivät tienneet,
      mitä hänelle vastaisivat.
 41.  Ja hän tuli kolmannen kerran ja sanoi heille: "Te nukutte vielä
      ja lepäätte! Jo riittää! Hetki on tullut; katso, Ihmisen Poika
      annetaan syntisten käsiin.
 42.  Nouskaa, lähtekäämme; katso, se, joka kavaltaa minut, on
      lähellä."
 43.  Ja heti, hänen vielä puhuessaan, Juudas, yksi niistä
      kahdestatoista, saapui, ja hänen mukanaan joukko ylipappien ja
      kirjanoppineiden ja vanhinten luota, miekat ja seipäät käsissä.
 44.  Mutta se, joka hänet kavalsi, oli sopinut heidän kanssaan
      merkistä, sanoen: "Se, jolle minä suuta annan, hän se on;
      ottakaa hänet kiinni ja viekää tarkasti vartioituna pois".
 45.  Ja tultuaan hän kohta astui hänen luoksensa ja sanoi: "Rabbi!"
      ja antoi hänelle suuta.
 46.  Silloin he kävivät häneen käsiksi ja ottivat hänet kiinni.
 47.  Mutta eräs niistä, jotka lähellä seisoivat, veti miekkansa, iski
      ylimmäisen papin palvelijaa ja sivalsi häneltä pois korvan.
 48.  Niin Jeesus puhui heille ja sanoi: "Niinkuin ryöväriä vastaan te
      olette lähteneet minua miekoilla ja seipäillä vangitsemaan.
 49.  Joka päivä minä olen ollut teidän luonanne opettaen pyhäkössä,
      ettekä ole ottaneet minua kiinni. Mutta tämä tapahtuu, että
      kirjoitukset kävisivät toteen."
 50.  Niin he kaikki jättivät hänet ja pakenivat.
 51.  Ja häntä seurasi eräs nuorukainen, jolla oli ympärillään
      liinavaate paljaalle iholle heitettynä; ja he ottivat hänet
      kiinni.
 52.  Mutta hän jätti liinavaatteen ja pakeni alastonna.
 53.  Ja he veivät Jeesuksen ylimmäisen papin eteen, jonne kaikki
      ylipapit ja vanhimmat ja kirjanoppineet kokoontuivat.
 54.  Ja Pietari seurasi häntä taampana ylimmäisen papin palatsin
      esipihaan asti ja istui palvelijain joukkoon ja lämmitteli tulen
      ääressä.
 55.  Mutta ylipapit ja koko neuvosto etsivät todistusta Jeesusta
      vastaan tappaaksensa hänet, mutta eivät löytäneet.
 56.  Useat kyllä todistivat väärin häntä vastaan, mutta todistukset
      eivät olleet yhtäpitäviä.
 57.  Niin muutamat nousivat ja todistivat väärin häntä vastaan,
      sanoen:
 58.  "Me olemme kuulleet hänen sanovan: 'Minä hajotan maahan tämän
      käsillä tehdyn temppelin ja rakennan kolmessa päivässä toisen,
      joka ei ole käsillä tehty'."
 59.  Mutta eivät näinkään heidän todistuksensa olleet yhtäpitäviä.
 60.  Silloin ylimmäinen pappi nousi ja astui esille ja kysyi
      Jeesukselta sanoen: "Etkö vastaa mitään? Mitä nämä todistavat
      sinua vastaan?"
 61.  Mutta hän oli vaiti eikä vastannut mitään. Taas ylimmäinen pappi
      kysyi häneltä ja sanoi hänelle: "Oletko sinä Kristus, sen
      Ylistetyn Poika?"
 62.  Jeesus sanoi: "Olen; ja te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan
      Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä".
 63.  Niin ylimmäinen pappi repäisi vaatteensa ja sanoi: "Mitä me enää
      todistajia tarvitsemme?
 64.  Te kuulitte hänen pilkkaamisensa. Mitä arvelette?" Niin he
      kaikki tuomitsivat hänet vikapääksi kuolemaan.
 65.  Ja muutamat rupesivat sylkemään häntä ja peittivät hänen
      kasvonsa ja löivät häntä nyrkillä ja sanoivat hänelle:
      "Profetoi!" Oikeudenpalvelijatkin löivät häntä poskelle.
 66.  Kun nyt Pietari oli alhaalla esipihassa, tuli sinne muuan
      ylimmäisen papin palvelijattarista;
 67.  ja nähdessään Pietarin lämmittelevän hän katsoi häneen ja sanoi:
      "Sinäkin olit Nasaretilaisen, tuon Jeesuksen, kanssa".
 68.  Mutta hän kielsi sanoen: "En tiedä enkä käsitä, mitä sanot". Ja
      hän meni ulos pihalle. Ja kukko lauloi.
 69.  Ja nähdessään hänet siellä palvelijatar rupesi taas sanomaan
      lähellä seisoville: "Tämä on yksi niistä".
 70.  Mutta hän kielsi uudestaan. Ja vähän sen jälkeen lähellä
      seisovat taas sanoivat Pietarille: "Totisesti, sinä olet yksi
      niistä, sillä olethan sinä galilealainenkin".
 71.  Mutta hän rupesi sadattelemaan itseänsä ja vannomaan: "En tunne
      sitä miestä, josta te puhutte".
 72.  Ja samassa kukko lauloi toisen kerran. Niin Pietari muisti
      Jeesuksen sanat, jotka hän oli sanonut hänelle: "Ennenkuin kukko
      kahdesti laulaa, sinä kolmesti minut kiellät". Ja hän ratkesi
      itkuun.