Raamattu / Mt.18 Tema: Christian Literature Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Mt.18

  1.  Sillä hetkellä opetuslapset tulivat Jeesuksen tykö ja sanoivat:
      "Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?"
  2.  Niin hän kutsui tykönsä lapsen, asetti sen heidän keskellensä
  3.  ja sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule
      lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan.
  4.  Sentähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin
      taivasten valtakunnassa.
  5.  Ja joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni,
      se ottaa tykönsä minut.
  6.  Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat
      minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen
      kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.
  7.  Voi maailmaa viettelysten tähden! Viettelysten täytyy kyllä
      tulla; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta viettelys tulee!
  8.  Mutta jos sinun kätesi tai jalkasi viettelee sinua, hakkaa se
      poikki ja heitä luotasi; parempi on sinulle, että käsipuolena
      tai jalkapuolena pääset elämään sisälle, kuin että sinut,
      molemmat kädet tai molemmat jalat tallella, heitetään
      iankaikkiseen tuleen.
  9.  Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä
      luotasi; parempi on sinun silmäpuolena mennä elämään sisälle,
      kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvetin
      tuleen.
 10.  Katsokaa, ettette halveksu yhtäkään näistä pienistä; sillä minä
      sanon teille, että heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun
      Isäni kasvot, joka on taivaissa.
 12.  Mitä arvelette? Jos jollakin ihmisellä on sata lammasta ja yksi
      niistä eksyy, eikö hän jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää
      vuorille ja mene etsimään eksynyttä?
 13.  Ja jos hän sen löytää, totisesti minä sanon teille: hän iloitsee
      enemmän siitä kuin niistä yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä, jotka
      eivät olleet eksyneet.
 14.  Niin ei myöskään teidän taivaallisen Isänne tahto ole, että
      yksikään näistä pienistä joutuisi kadotukseen.
 15.  Mutta jos veljesi rikkoo sinua vastaan, niin mene ja nuhtele
      häntä kahdenkesken; jos hän sinua kuulee, niin olet voittanut
      veljesi.
 16.  Mutta jos hän ei sinua kuule, niin ota vielä yksi tai kaksi
      kanssasi, 'että jokainen asia vahvistettaisiin kahden tai kolmen
      todistajan sanalla'.
 17.  Mutta jos hän ei kuule heitä, niin ilmoita seurakunnalle. Mutta
      jos hän ei seurakuntaakaan kuule, niin olkoon hän sinulle,
      niinkuin olisi pakana ja publikaani.
 18.  Totisesti minä sanon teille: kaikki, minkä te sidotte maan
      päällä, on oleva sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te
      päästätte maan päällä, on oleva päästetty taivaassa.
 19.  Vielä minä sanon teille: jos kaksi teistä maan päällä keskenään
      sopii mistä asiasta tahansa, että he sitä anovat, niin he saavat
      sen minun Isältäni, joka on taivaissa.
 20.  Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä
      minä olen heidän keskellänsä."
 21.  Silloin Pietari meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: "Herra,
      kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka
      rikkoo minua vastaan? Ihanko seitsemän kertaa?"
 22.  Jeesus vastasi hänelle: "Minä sanon sinulle: ei seitsemän
      kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.
 23.  Sentähden taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka
      vaati palvelijoiltansa tiliä.
 24.  Ja kun hän rupesi tilintekoon, tuotiin hänen eteensä eräs, joka
      oli hänelle velkaa kymmenentuhatta leiviskää.
 25.  Mutta kun tällä ei ollut, millä maksaa, niin hänen herransa
      määräsi myytäväksi hänet ja hänen vaimonsa ja lapsensa ja
      kaikki, mitä hänellä oli, ja velan maksettavaksi.
 26.  Silloin palvelija lankesi maahan ja rukoili häntä sanoen: 'Ole
      pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle kaikki'.
 27.  Niin herran kävi sääliksi sitä palvelijaa, ja hän päästi hänet
      ja antoi hänelle velan anteeksi.
 28.  Mutta mentyään ulos se palvelija tapasi erään
      kanssapalvelijoistaan, joka oli hänelle velkaa sata denaria; ja
      hän tarttui häneen, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: 'Maksa,
      minkä olet velkaa'.
 29.  Niin hänen kanssapalvelijansa lankesi maahan ja pyysi häntä
      sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan
      sinulle'.
 30.  Mutta hän ei tahtonut, vaan meni ja heitti hänet vankeuteen,
      kunnes hän maksaisi velkansa.
 31.  Kun nyt hänen kanssapalvelijansa näkivät, mitä tapahtui, tulivat
      he kovin murheellisiksi ja menivät ja ilmoittivat herrallensa
      kaiken, mitä oli tapahtunut.
 32.  Silloin hänen herransa kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle:
      'Sinä paha palvelija! Minä annoin sinulle anteeksi kaiken sen
      velan, koska sitä minulta pyysit;
 33.  eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa kanssapalvelijaasi,
      niinkuin minäkin sinua armahdin?'
 34.  Ja hänen herransa vihastui ja antoi hänet vanginvartijan käsiin,
      kunnes hän maksaisi kaiken, minkä oli hänelle velkaa.
 35.  Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna
      kukin veljellenne sydämestänne anteeksi."